à la Une

First blog post

This is the post excerpt.

Publicités

This is your very first post. Click the Edit link to modify or delete it, or start a new post. If you like, use this post to tell readers why you started this blog and what you plan to do with it.

post

Kuule jey ngenndi

(ƁINNGEL BANNDAM ANNDU HOYRE MA)
Aduna o hannde yogaaɓe ina canndolini, tumaraŋkooɓe ngardinaama yoga e afrik ko wittude kuule leydi e yuurnaade ngonka mu’en ngam firtirde renndo men. Caggal nde afrik ŋakkaa nanondiral nde tawno ko ngaal gardiiɗo leydi senegaal Alh Makki Sal teŋkanta afrik ko jokkondiral mbele yimɓe baɗboniiɓe ina ngusto, afrik arta-ɗo wonno, nde tawno hannde juuti ko ina tolno e duuɓi noogaas ko afrik wayri deeƴde kareeli muusɗi e caɗeele paamondiral lunndaare wertaango leydi afrik, caggal mum jeewte njuɓɓinaama ha won sarɗiyankooɓe mbiy wertaango leydi afrik ina haandi e jokkondirde ɓe mbaɗda junngo e faandu (CEDAO), ngool lefol ƴama dañaama jooni ko daawal renndude kopporeeje goote tawa ina wondi e njuɓɓudi teeŋtundi  » ellee hannde afrik wonaa ɗuum tan caɗeele mum, teeŋti e caɗeele nder leydi, hakkunde lannda Renndu-ɓe Fayndaare woni lannda Alh Makki Sal e fedde Yanamaar; hannde ko doosɗe catiiɗe leydi senegaal kaɗi senegaal deeƴde, ɓaawo nde lannda Abdullaay Wadda darni peeje ngam bonnude kala ko gardiiɗo leydi senegaal golli, no pulaar woowi wiyde nih ko safreteno so waɗtii ɗeɗɗeede dañje ɗoon nguurndam weeɓata. 

DENTAL AFRIK
Ɗee nanondire ɗaɓɓeteeɗe ko ballal afrik e ngotaagu mum en mbaawa ɓamtaade tawa en kawraani fayndaare woni ngooroondi dental sen ndenti en ngala fayndaare firti ken ngala njuɓɓudi ɓaawo nde en mbaɗaaka ɓe ɓurnee ɓe njaasne, sibu ko ɗuum firtata dental men adda caru; hannde afrik fotii ɓurde holno caɗeele ngiwrata sibu tolno ganndal men yawti ɗoon hannde afrik foti renndude fayndaare, afrik bannge hiirnaange e afrik bannge fuuɗnaange cañondiren no ñaaki mbayen no sewnde ngilen ño gootel njibinen no ñaaki mbayen no limmbam welde jam arta e afrik jam o duumo. 

HUJJAAJI RENNDO
Leydi ndenndaandi yuɓɓinta kuule mum ko ardiyankooɓe ko ɓeen poti laawɗinde laamaandi mum’en e toppitaade kuule leydi ɓesngu leydi haaɗa e Sarɗiyeeji leydi kala nde laamɗo walla kalfinaaɗo jaagorgal diwti ngaal kuulal ɓesngu leydi ina jogii ɗo foti wullitoyaade ngam yoolta hujja mum, alaa e haqqe moni kala e ɓiy leydi diwtude ɗiin sarɗiyeeji leydi ha kuugal fawoo e dow mum, kala ɓiy leydi so tooñaama ina haani wullitoyaade ngam ƴamtude tooñannge mum yoɓe haa timma, sibu ko jey ngenndi reeni ngenndi ko kuule ɗeen kuule ina kaani toppiteede haa no haanirta nih

Jimol pulaar.

So mi wirtiima genaale, 

Mi miijoo ɓee kam ceertii e penaale

Kala jooɓinooɗo maa male

Sabu alaa ko yoɓetee so wonaa baɗlee
Aduna oo ina lammi no binegaraa,
Kono battane yimɓe fof ko laakara.

Kala mo hare ndimaagu yottinoo maa male, sibu jonnde alanaa kiiɗiiɗo e nguurndam mum.

 so yahdu yontii jonnde alaa so liggey yontii lelnde alaa pooye pelle daraniiɗe ɓamtude pulaar kuɓɓii woto docotte ŋakku.

Giɗli goonga mbeli kono mbeeɓaani. 

Yeyjaa ko giɗoo goonga lunndaani hay faamu mum jilɓaani,  giɗli goonga ina mbeli kono mbeeɓaani. Giɗoo ko jiɗiroowo giɗli goonga, sibu giɗli ko hettere sooraande e kala aadee giɗli ko mesalal moni kala maa ñootir nde wuderee,  so gɗli mbaɗtaama paalel njuumirii moni kala maa taƴ e ngel beɗel njuumiri. 

 Giɗoo giɗoo, giɗoo ko pellitɗo kala giɗli haajuuji mooftoowo kala sirru faamuujii dentinoowo kala faamuu haajuuji curoowo mette yonta njilluujii momtoowo gonɗi faamuujii,  giɗo balloowo waajuuji, danndaawo giɗo mum e waaju adunaaji keɓɓittooɗo mette giɗo mum e sahaajii. 

Somi yimii giɗoo, mi miijo Yeyjaa mo ɓernde galle waajuuji giɗo siraaji jime pulareeje,  ballitoowo ƴellitde pulaar e ɗemɗe ngenndiije,  jayniiɗo pine aadaaji,  ballitoowo goobu pinal e nder renndo mo golle mum pamɗaani.

Giɗoo giɗoo mo yawii giɗli tawata ko yiɗaaka giɗli goonga ina mbele kono mbeeɓaani Yeyjaa ko giɗo mo hono mum weeɓaani. Giɗoo giɗoo. Seydi bah mo golle maama mum pamɗaani.